Taistelua hermovamman kanssa + treenikuulumisia!

13.03.2017 18:406 kuukautta sitten

Moro! Tosiaan pitkä aika on kulunut edellisestä postauksesta, mutta sille on kyllä todella hyvä syy: Sain noin kuukausi kilpailujen jälkeen hermovamman oikealle puolelle selkää/kylkeä. Tämä tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että tavoitteellinen treenaaminen jäi pitkäksi aikaa pois. Nyt kuitenkin avaan tarkemmin viimeistä n. 4-5kk tuon vamman ja sen kanssa elämisen sekä treenaamisen osalta.

 

Mennään aluksi ajassa taaksepäin niin pitkälle kuin lokakuuhun 2016 ja NFE -skaboihin. Kilpailuhin saavutettu kunto oli hyvä ensimmäiseksi suurimmaksi osaksi itse toteutetuksi kisaprepiksi. Heti kilpailujen jälkeen pidin tasan kaksi viikkoa treenitaukoa, lukuun ottamatta muutamaa pumppailutreeniä. Tarkoitus oli antaa kropalle oikeasti aikaa huilata ja korjata dieetin aiheuttamia vaurioita ja väsymystilaa. Oikeastaan kunnon treenaaminen ei edes kiinnostanut aluksi ollenkaan. Kai sitä sai tarpeekseen kisaprepin aikana.

Treenaamaan aloin lokakuun lopussa ja sain alle muutaman hyvän progressiivisen treeniviikon. Tuntui, että kroppa vastasi treeniin uskomattoman hyvin, kaikki oli kunnossa, lihaspaineet, energia sekä aineenvaihdunta lähti rullaamaan odotettua paremmin. Ajatuksissa kerkesi siintämään vuoden 2017 syksyn kisat, jotka olisivat olleet viimeiset junnukilpailuni. Niitä kohti lähdin tekemään suunnitelmaa ja työtä. Kuitenkin isänpäivänä 13.11 heräsin aamulla aivan järkyttävän kovaan kipuun oikeassa olkapäässä säteillen sieltä kämmeneen asti ja pakotti pitämään olkapään sekä käden vain yhdessä asennossa. Tästä heti tajusin, että nyt on joku oikeasti pielessä. Kipu oli tähänastisen elämäni tuskallisin, eikä taittunut särkylääkkeillä mihinkään. Lopulta kyseisen päivän iltana kipu helpotti ja kaikki tuntui melko normaalille. Olo helpottui hetkeksi, että mikään ei olekaan ehkä rikki...

Maanantaina 14.11.2016 aamuyöstä sama homma kuin edellisenä päivänä. Herääminen kipuun. Samalla huomasin, että olkapää ei liiku kunnolla, tai että en saanut kättä nousemaan tai nostettua esimerkiksi maitopurkkia jääkaapista. Hieno homma! Ei ollut mitään käryä, mikä aiheuttaa tuollaisen kivun ja toisaalta vie voimat. Samana aamuna yksityiselle lääkäriin selvittämään mikä ahistaa...

Ortopedi tutki olkapään liikeradat ja suurimman selkeän oireen eli kättä sivulle tai eteen nostettaessa poikkeavasti selästä sirrottavan lapaluun. Samalla olkapää röntgenkuvattiin ja poissuljettiin mahdolliset rakenteelliset vauriot. Tämä siksi, että särky oli olkapäässä, ei lapaluussa. Kuitenkin vielä vuoden 2016 puolella tehtyjen hermoratamittausten ja fysioterapiakäyntien kautta sain todennäköiseksi diagnoosiksi serratuspareesin (Serratuspareesi. Fysiatria.net). Joka on lyhyesti lavan toimintaa stabiloivan serratus anterior lihaksen hermon jonkinasteinen vaurio.

 

No, mitä kuuluu treeneihin tämän vamman kanssa ja mitä edes pystyn treenaamaan?

Lyhyesti. Pystyn tekemään kehittäviä treenejä jaloille ja käsille. Selkää olen pystynyt treenaamaan jo tammikuusta lähtien ylläpitävästi, mutta rintaa ja olkapäitä pystyn tekemään muutaman liikkeen viikossa. Punnerrusliikkeet ja nostot eteen ja sivuille kuormalla eivät vielä luonnistu serratuksen huonon hermotuksen takia. Hermo on omasta mielestäni palautunut tässä neljässä kuukaudessa sen verran, että se ei haittaa normaalia elämää ja todella hitaasti myös salilla rinnan ja olkapään treeneissä serratusta pystyy rasittamaan hieman enemmän. Ja se paras asia kuitenkin: hermosärky jäi joulukuun alkuun 2016. Sen jälkeen ei kivun kanssa ole tarvinnut elää.

 

Mitä jatkossa?

Kävin olkapään laajassa magneettikuvassa helmikuun lopussa. Hoitavat lääkärit pyrkivät diagnosoimaan hermovaurion syytä. Epäilys on olkapään instabiliteetista eli jonkinasteisesta löysyydestä, jolloin se pääsisi osittain menemään sijoiltaan tai toimimaan virheasennossa. Tämä tukisi vamman syntymekanismia, eli nukkuessa tapahtunutta virheasentoa ja hermon venymistä. Mutta tutkiminen jatkuu ja tilanne on auki.

Dietin alimmasta painosta 71kg on noustu erittäin systemaattisesti 78 kiloon. Eli lihasta on tarttunut jalkoihin ja käsiin jonkin verran kunnon pysyessä todella siistinä. Jotain positiivista sentään saanut aikaiseksi! :D. Treenaankin kädet ja jalat kaksi kertaa viikossa ja rintaa/olkapäitä paikkotreeneinä kerran viikossa selkätreenin lisäksi. Näin saan kulutuksen pidettyä suhteellisen korkeana, jolloin aineenvaihdunta ja kaloreiden asteittainen lisääminen pysyy käynnissä. Tarkoitus saada kroppa mahdollisen treeniä ja ruokaa vastaanottavaan tilaan, jotta vamman parantuessa täysin pääsee heti normaaliin treenikiertoon käsiksi!

 

IG: petrilehtovare